maanantai 1. elokuuta 2016

Sirkus liikuttaa museossa!

”Esiopetussuunnitelma uudistuu: Espoolaista esiopetusta museoissa digitaalisesti” - tämä lause lukee Löytöretki uuteen esiopetussuunnitelmaan Espoossa - vihossa. Löytöretki vihkonen jaettiin kesäkuun alussa WeeGee talossa järjestetyssä museopedagogiikka koulutuspäivässä, johon osallistui suurin osa espoolaisista esiopettajista. Vihkosessa oli kahdeksan museotyöpajan selitykset digitalisine ratkaisuineen.  

WeeGee talon kaikki museot (5kpl) olivat mukana antamassa tiloja ja taustatietoja iltapäivän työpajoihin. Työpajojen sisältöä ja tabletin käyttöä suunnittelivat  Espoon pedagogiset ICT-mentorit yhdessä ohjaamiensa esiopettajien kanssa. Jokainen mukana ollut esiopettaja sai osallistua yhteen työpajaan. Aiheet vaihtelivat tunteista (EMMA), avaruuslentoihin ja Green screen- tekniikkaan (Futuro), aikamatkasta menneisyyteen (Kamu), kuvanlukutaitoon (kellomuseo) ja tarinantekoon (Helinä Rautavaaramuseo).

Lelumuseo Hevosenkenkä:
Sirkus liikuttaa - kuvantaikaa ja liikettä museossa 

Lelumuseon sirkusnäyttelyyn tehtiin liikunnallinen peli qr-koodien ja muutaman iPad sovelluksen avulla. Itse peli voidaan viedä vaikkapa päiväkodin jumppasaliin jatkotyöskentelyssä.

Sirkus näyttelyn digitaalistamisratkaisuja oli suunnittelemassa Irma, Pirjo ja Marja, jotka kaikki ovat suorittaneet myös lastenliikunnan ammattitutkinnon. Työpajan vetämistä oli avustamassa vielä Marika ja kuvaamassa Camilla.




Sopivia sovelluksia käytettäväksi Lelumuseo Hevosenkengän museoon liittyvissä toimintavinkeissä:

iOs: Photo Booth, QR code reader, Chatterpix, PhotoBooth, Hämmästyttävä Luonto Taustakuvia ja kaunis Taustat HD

Windows: QR Reader

Verkossa: papunet kuvapankki, QR-generaattori, Ilmaisia kuvapankkeja, (muista aina tutkia kuvapankki ennenkuIn näytät sen lapselle ja tutki julkaisuluvat ennenkuin käytät kuvia!)

Liikunnallinen QR- koodipeli

QR- koodi sirkuspeliä voi museon lisäksi pelata mm päiväkodin jumppasalissa.


  1. Lapset toimivat pareittain
  2. Pari lukee yhden QR-koodin ja tekee koodista paljastuvan tehtävän
  3. Mikäli pari saa leijonan (=leijona karkaa häkistä) joutuu koko ryhmä / tai pari joko hakeutumaan sovittuun turvapaikkaan mielellään paikkaan, johon on matkaa yhdessä  sovitulla liikkumistavalla tai koko ryhmä keskeyttää tehtävänsä ja hakeutuu turvaan. Tirehtööri (=aikuinen)  hoitaa leijonen takaisin häkkiin ja lapset voivat palata tekemään tehtäviä.
  4. Jos pari saa tirehtöörin, aikuinen valitsee parille vapaan tehtävän
  5. Jos pari saa timantin, he saavan valita itse mieleisensä tehtävän
  6. Muita tehtäviä tehdään sopivan ajan verran ennen uuden koodin lukemista. Tehtävät on hyvä sijoittaa mahdollsisimman kaus koodinlukupaikasta, jotta matkallakin voi saada liikuntaa.
  7. Tablet-laite / tablet laitteet jätetään koodienlukupaikkaan.
  8. Muistakaa kertoa lapsille, että luettuaan koodin se pitää kääntää lattiaa vastaan seuraavien luettavaksi
  9. Jos käytätte papunetin kuvia niin laittakaa kuvantekijä myös näkyviin ennen laminointia. (QR koodi ja tekejä samalle puolelle.


Ennustajan penkki
Ennustajan työpisteellä voidaan käyttää esimerkiksi Photo Booth sovellusta. Sovelluksella voidaan vääristellä Linnanmäen peilisalin omaisesti tavaroita tai lasten valinnan mukaan ihmisen osia. ChatterPix  sovelluksella saadaan  tavaratkin puhumaan.




Kuvat qr-koodeihin saatiin papunetin kuvapankista
Hakusanat:
-Leijona (kaikkien tai parin pitää juosta tiettyyn paikkaa tekemään jotain, jännityselementti peliin)
-Tirehtööri (aikuinen määrää vapaan tehtävän suoritettavaksi)
-Timantti (Pari saa itse valita tehtävän)
-Ennustaja
-Eläintenkesyttäjä (vanteet - toinen lapsista on eläin toinen kouluttaja)
-Taikuri (ChatterPix - sovellus)
-Pelle (Photo Booth)
- Keppihevonen (suoritetaan esterata keppihevosen kanssa)
- Hypätä narua
- Voimistelupenkki (nuoralla kävelyä, tasapainoilua)
- Kuperkeikka
- Jönglöörata
-Painonnostaja (jotakin painavaa nostettavaksi)
-Hulavanne (pyöritetään)

Papunetin kuvapankki / kuvatyökalu
Papunetin kuvapankkia käyttäessä on hyvä muistaa, että kuvan alle merkitään papunet ja kuvan tekijä.
Tekijänoikeudet Creative Commons -lisenssi
Papunetin kuvapankin ja kuvatyökalun kuvat on lisensoitu Nimeä-Epäkaupallinen-JaaSamoin -lisenssillä.
Tämä tarkoittaa sitä, että kuvien käyttö kaupallisiin tarkoituksiin, esim. myytävissä painetuissa tuotteissa, on kielletty. Epäkaupallisissa tarkoituksissa kuvia saa käyttää ja jakaa, kunhan kuvan alkuperäinen lähde on mainittu.
Kuvia saa myös muokata, esimerkiksi rajata, värittää tai yhdistää kaksi kuvaa. Tällöin on alkuperäisen tekijän ja lähteen lisäksi mainittava, että kuva on muokattu versio alkuperäisestä. Muokattujen kuvien käyttöön pätevät samat rajoitukset kuin alkuperäisiin.
Valokuvien, piirroskuvien ja viittomakuvien alkuperäisenä lähteenä on mainittava Papunetin kuvapankki, www.papunet.net ja kuvan alkuperäinen tekijä.
Kuvan alkuperäinen tekijä löytyy kunkin kuvan tiedoista.
Esimerkki lähteen merkitsemisestä:
Kuva: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Päivi Honkonen

kirjoittaja: Marja Hokkanen, Espoo

torstai 2. kesäkuuta 2016


Medialeikki Kirkkonummella


Julkisessa keskustelussa kuulee usein argumentin siitä, kuinka media jähmettää lapset istumaan sohville tai pelipöytien ääreen. Toinen yleisesti esitetty väite on se, että lapset eivät osaa enää leikkiä, koska viettävät aikaansa niin paljon median parissa ja näin ollen eivät opi leikkimään. Media jäykistää lapset liikkumattomiksi ja tuhoaa leikkitaidot. Onkohan asia aivan noin?


Tutkin pro gradu –työssäni (Smeds 2015) kirkkonummelaista varhaiskasvatuksen mediapedagogiikkaa – Medialeikkiä. Medialeikin ytimessä on ajatus lapsen mediatoimijuuden vahvistamisesta: lapsi luo itse aktiivisesti omannäköistään mediaa ja ottaa leikkiinsä mukaan kamerat, videokamerat ja tabletit. Siis luo ja leikkii kamera kädessä. Metsäretkillä kuvataan lähiluontoa tai kavereiden kiipeilyä ja kuvattu katsotaan yhdessä päiväkodilla. Samalla opitaan jotain mediasta, sen välineistä, leikistä, liikkumisesta, kaverisuhteista. Elämästä. Kamera on vapaan ja pidäkkeettömän leikin väline siinä missä palikat, junarata, legot tai kotileikkivälineet. Ja kun kamera pääsee mukaan vapaaseen leikkiin, ei lapsi eikä kamera pysy paikoillaan. Kamera hyppii, juoksee ja tekee muutaman kuperkeikan matkalla pihan päästä päähän. Lapset kun ovat luonnostaan liikkuvaa sorttia, ellemme me aikuiset asetu estämään.


Tutkimuksessani havaitsin, että median ja vapaan leikin välinen suhde voi olla hyvinkin liikunnallinen. Asetelma voi kääntyä jopa päälaelleen: mediavälineet voivat houkutella lasta liikkeeseen. Jos ette usko, katsokaa seuraava video, joka on toteutettu tabletin kuva kuvassa –ohjelmalla (esim. green screen). Lapset näkevät itsensä vaihtuvilla urheiluareenoilla, pomppimassa trampalla ja juoksemassa. Ja juoksevat. Ja pomppivat.



Lähes jokaisessa päiväkodissa on ainakin yksi tabletti, johon voi ladata vastaavan ohjelmiston ja viedä lapset virtuaaliselle urheilukentälle pomppimaan ja loikkimaan. Asetelma ei missään tapauksessa korvaa säännöllistä päivittäistä liikkumista sisällä ja ulkona, mutta voi tarjota pienen lisäliikkumisen mahdollisuuden esimerkiksi siirtymä- tai odotteluhetkiin. Väittäisin nimittäin siellä piilevän sen potentiaalin, jonka avulla pääsemme uuden varhaisiän liikuntasuosituksen mukaiseen kolmeen liikkuvaan tuntiin päivässä.

Kati Smeds, Kolsarin päiväkodin johtaja, Kirkkonummi

maanantai 9. toukokuuta 2016

Digiloikka leikkiin -hanke mukana ITK-konferenssissa

Miten mobiilivälineillä voidaan edistää lasten liikkumista? -esitys kiinnosti tämän vuoden ITK-päivien osallistujia. Digiloikka leikkiin -ryhmän kokemuksia ja ideoita oli kuuntelemassa täysi salillinen varhaiskasvattajia ja opettajia Aulangolla. Esityksen otsikko herätti kiinnostusta, koska yleensähän mobiililaitteet nähdään enemmänkin liikkumisen rajoittajana kuin edistäjänä.
Hankkeen toimijoiden yhteistuumin työstetyssä esityksessä haluttiin korostaa ensisijaisesti lasten leikin merkitystä mobiililaitteiden käytössä. Konkreettisten esimerkkien avulla pidettiin tärkeänä antaa ideoita lapsia aktivoivista käyttötavoista päiväkotien ja koulun arjessa. Mobiililaitteen käyttämisessä haluttiin korostaa lasten omaa sisällön tuotantoa, jossa yhdessä suunnitellaan ja toteutetaan vaikkapa video, sarjakuva tai animaatio. Näyttäviä mobiilituotoksia tehdessä kehittyvät samalla myös monet muutkin opetussuunnitelman tavoitteet, kuten vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaidot. Parhaimmillaan digilaitteiden monipuolinen käyttö opetuksessa siirtyy myös lasten vapaa-aikaan. Näin toivon mukaan voidaan vähentää passivoivaa pelien pelaamista.

QR-koodien avulla on innostettu lapsia liikkumaan useammalla Digiloikka leikkiin -hankkeen toimipaikalla. Lapset innostuvat QR-koodeja skannaamalla liikunnallisiin suorituksiin leikin kautta. Koodista saattaa avautua esimerkiksi kuperkeikkaan kannustava video tai tehtävä, jossa siirrytään seuraavalle rastille vaikkapa yhdellä jalalla pomppien. Lasten itsensä suunnittelemat olympialaiset ja niiden dokumentointi mobiililaitteilla tukee sekä liikkumista että digitaitojen kehittymistä. Samalla tulee harjoiteltua myös yhteistyötä ja tehtävien jakamista.

Esityksessä korostettiin myös kasvattajien mielikuvituksen merkitystä, sillä lapsia voidaan kannustaa liikkumaan mitä ihmeellisimmissä yhteyksissä. Harvalle tulee mieleen yhdistää koodaaminen ja liikkuminen, mutta kun Bebot-robottia ohjelmoidaankin liikuntatehtäväkortista toiseen, niin aina robotin pysähdyttyä lapset pääsevät liikkumaan. Tai kun green screen -toiminnolla vaihdetaan taustaksi jääkiekkokaukalo tai urheilukenttä, niin syntyy monia hauskoja liikunnallisia hetkiä ja näyttäviä lopputuotoksia.

Tutustu Digiloilla leikkiin -ryhmän ITK-konferenssin esitykseen ja löydä monia uusia liikuttavia ideoita lasten päiväkoti- tai koulutyöskentelyyn.

lauantai 30. huhtikuuta 2016

Äidit liikkumaan





Miten tuoda tvt näkyväksi vanhemmille?




Olin huhtikuun loppupuolella käymässä Kirkkonummen Masalassa Nissnikun päiväkodissa eskareiden ryhmässä seuraamassa kuinka he suunnittelivat tulevaa äitienpäivän tapahtumaa.
Tehtävänä lapsilla oli suunnitella liikunnallinen aamupäivä, jossa äidit lapsineen liikkuvat läpi koko talon siten, että jokaisessa ryhmätilassa on erilaisia liikuntapisteitä.


Eskarilaiset lähtivät ideoimaan sitä, miten liikkumisen ja tvt:n saa yhdistettyä. Lapsille jo tuttuja juttuja ovat Bee botit, dokumenttikamera ja sen mahdollistaminen liikkumiseen sekä iPadin liikunnalliset sovellukset ja nyt myös olisi äitien vuoro päästä nauttimaan tvt:n mahdollistamasta liikunnasta.




Tärkeää on saada vanhemmat tietoiseksi siitä, mitä ja millaisia asioita lapset päivähoito- tai eskaripäivän aikana tekevät tvtlaitteilla. Monilta vanhemmilta, ja myös henkilökunnaltakin, kuulee vielä krittiikkiä ja huolta siitä, että näitä "vempaimia" on varhaiskasvatuksessa ja varmaan huoli siitä, että laitteita käytetään vain pelaamiseen päiväkodissa, onkin aiheellista. Siksi on erittäin tärkeää tehdä näkyväksi tämä toinen puoli näistä laitteista ja niiden erilaisista käyttömahdollisuuksista. On kiinni kasvattajista, heidän motivaatiostaan ja innostaan ottaa asioista selvää, mihin kaikkeen nämä laitteet taipuvatkaan ja ennen kaikkea on heidän vastuullaan tuoda se myös vanhemmille näkyväksi. Kun vanhemmat pääsevät itse näkemään ja kokemaan sen ilon ja riemun, mikä syntyy kun saa linnun nousemaan siivilleen, saa pandan tanssimaan tai Bee botin kulkemaan oikean kuvan päälle, heidän käsitykset "pelaamisesta" saadaan muuttumaan ja nähdään digitaaliset laitteet mahdollisuutena oppia aisioita uudella tavalla. Uskon ja toivon, että nämä erilaiset liikkumisen mahdollisuudet innostaisivat myös niitä lapsia liikkumaan, joita perinteinen liikkuminen ei niinkään houkuttele.

Nissnikun päiväkodissa on myös kerran kuussa vanhemmille toiminnalliset iltapäivät, joissa vanhemmat ovat jo ennen tätä tulevaa äitienpäivää päässeet kokeilemaan mm. iPadin liikuttavia sovelluksia. Vastaanotto on ollut positiivista ja monet vanhemmat ovatkin kertoneet ladanneensa sovelluksia myös omille laitteilleen kotona ja suosivansa niitä perinteisten pelien sijaan.




Aurinkoista kevättä ja hyvää tulevaa äitienpäivää kaikille!

Krista Lappalainen
Päiväkodin johtaja
Kirkkonummen kunta, varhaiskasvatus



torstai 31. maaliskuuta 2016


Digiloikat päiväkotien arkipäivää

Minä haluan tuoda blogiimme näkökulmaa digitalisoitumisesta varhaiskasvatuksessa.
Kipuilen, niin kuin uskon monen muunkin kipuilevan varhaiskasvatuksen puolella sitä mikä on tietokoneiden, tablettien ja pelikoneiden rooli pienten ihmisten elämässä. Digitalisoituminen on tullut ryminällä ja se on tullut jäädäkseen, siitä emme pääse enää pois, mutta mikä on tämän kaiken rooli, tarkoitus ja merkitys?

Muistan kuinka itse henkilökohtaisesti vastustin tietokoneiden tuloa päiväkodin lasten arkeen. Eihän meillä katsottu päiväkodilla edes dvd:tä kun joskus ja jouluna. Se oli kunnia asia. Dvd:tä katsottiin vain silloin kun sen sai linkattua hyvin pedagogiseen toimintaan.

Yhtä äkkiä puhutaan tietokoneista osana varhaiskasvatuksen arkea. Miksi? Evätkö ne pelaa kotona riittävästi? Mikä on riittävästi?

Pelottavaa tässä on kai se, että monesti lapset käyttävät koneita ja tabletteja näppärämmin kuin monet aikuiset työntekijät. Yleensä kun lapsille antaa koneen/tabletin/puhelimen he alkavat rohkeasti kokeilla ja tehdä asioita. Lapset ovat ennakkoluulottomia. Lasten puheissa ja leikeissä vilahtelee teknologia. Askarrellaan tietokonenäppäimistöjä ja puhutaan leikkikännyköihin. Kuka lapsista enää edes tietää mikä on lankapuhelin?

Aika menee eteenpäin, emme voi pysäyttää sitä, mutta meidän on ehkä syytä miettiä omaa suhdettamme esimerkiksi some-maailmaan. Kuinka usein näppäilemme kännykkää? Selailemme facea, twittwriä, sähköposteja tai nettiaikakausilehtiä. Missä tilanteissa kaivamme tabletin tai kännykän esille? Kuinka kauan viihdymme sen äärellä?

Lapset mallioppivat meiltä. Me näytämme heille tavan elää.

On nykyaikaa osata etsiä tietoa internetistä, internet palvelee meitä hyvin. Minulle on tullut suurena yllätyksenä esimerkiksi somen voima. Olemme uusia päiväkotiyrittäjiä, on ollut hämmentävää, että facebook-sivuillamme on yli 600 tykkääjää ja päiväkodin blogiamme lukee kuukaudessa yli 3000 ihmistä. Ihmiset hakevat tietoa, he muodostavat mielipiteitä, tekevät ratkaisuja ja näihin vaikuttaa sosiaalinen media. Sosiaalisella medialla on siis merkitystä!

Mutta mikä merkitys digitalisoitumisella on uudistuvassa varhaiskasvatuksessa?
Digitalisoituminen haastaa, mutta se tekee varhaiskasvatuksesta entistä laadukkaampaa, nykyaikaisempaa ja mielenkiintoisempaa. Digitalisoituminen mahdollistaa sellaisia asioita joita emme osanneet edes ajatella esimerkiksi viisi vuotta sitten. Digitalisoituminen haastaa henkilökuntaa. Emme voi antaa lasten käyttää laitteita vain pelikoneina. Meidän tehtävä on osata linkata teknologia osaksi laadukasta opetustamme ja arkeamme. Meidän tehtävä on tehdä työtämme niin kuin ennenkin, mutta maustaa sitä uusilla laitteilla ja mahdollisuuksilla.

Helpommin sanottu kuin tehty, mutta onneksi nykyaikana saa niin paljon virikkeitä ja apuja.
Iloisia hetkiä uudistuvan varhaiskasvatuksen äärelle. Tehkäämme teknologiasta ystävämme mörököllin sijaan. J

Henna Heinonen Päiväkoti Vilske Turku



maanantai 21. maaliskuuta 2016

Mobiilisti liikkumaan lasten aloitteesta!

Tässäpä "Case -aktiivisuusranneke" videon muodossa. 
Video kertoo enemmän kuin tuhat kirjoitettua sanaa :) 
Saa liikkua!




T: Jarno Tossavainen, Helsingin varhaiskasvatusvirasto, Oivalluksia eskarista!-hanke

keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Lasten liikuttamista ja QR-koodeja Kajaanin esiopetuksessa


Taustaa 

Kajaanin varhaiskasvatuksessa on jo pitkään toiminut aktiivinen päiväkotikohtaisten liikuntavastaavien joukko, jonka tehtävänä on ollut kehittää lasten liikuntakasvatusta ja liikuttamista. Liikuntavastaavien porukkaan kuuluu myös lastentarhanopettaja Satu Huotari. Hän halusi uusia ideoita siihen, miten iPadeja voisi hyödyntää esiopetuksessa lasten omaehtoisen liikunnan lisäämiseksi. Satu pyysi pohdintaan mukaan esiopetuksen tvt-mentori lastentarhanopettaja Riikka Sipilän. Riikka toimii kajaanilaisessa ICT-pedagogisen toimintakulttuurin kehittämishankkeessa, jossa mentorien tehtävänä on antaa eväitä digitaalisten välineiden pedagogiseen hyödyntämiseen opiskelussa esi- ja perusopetuksessa. Kajaanin esiopetuksessa toimii kaksi tvt-mentoria, lastentarhanopettajat Riikka Sipilä ja Emmi Ronkainen.


Tuumasta toimeen

Satu ja tvt-mentori Riikka Sipilä pohtivat yhdessä asiaa ja totesivat QR-koodit hyväksi lähtökohdaksi. Ajatuksena oli, että QR-koodien taakse voisi piilottaa erilaisia tehtäviä ja ohjeita. Myöhemmin idea jalostui siihen, että Riikka pyysi mukaan vielä lastentarhanopettajat Paula Rautiaisen Teppanan päiväkodista sekä Maarit Rusasen Kettukallion päiväkodista. He lähtivät yhdessä rakentamaan toimintaa yhdessä tavoitteenaan luoda lapsia aktivoivia QR-koodeja koko kaupungin eskareiden käyttöön. Ryhmä kokoontui ensimmäisen kerran tammikuussa 2016.


Toteutus

Aluksi sovittiin, miltä aihealueelta kukin tekee QR-kooditehtäviä. Ensimmäisellä kerralla Paula otti vastuun hippaleikeistä, Satu pihalla toteutettavista pienistä liikuntatehtävistä ja Maarit sisätiloissa tapahtuvista aktiviteeteistä. Mentori-Riikka toimi teknisenä tukena ja apuna kaikille. Eskarilaiset olivat kaikissa päiväkodeissa mukana ideoimassa tehtäviä ja toteutukseen valikoituivat ne pelit ja toiminnot, jotka olivat kunkin lapsiryhmän suosikkeja. Lapset olivat toteuttamassa suorituksia ja toimivat videoilla esittäjinä. Lapset nauhoittivat myös kaikki ohjeääniraidat. Laitteina käytettiin iPad mini- ja iPad Air 2-laitteita. Videoklippejä tehtiin käyttämällä iPadin kameraa, iMovie- sekä PuppetPals-sovelluksia. Materiaalit tallennettiin Google Driveen. 

QR-koodeista on tarkoitus tehdä tehtäväkortteja ja sijoittaa niitä oppimisympäristöön sisälle ja ulos. Tämän jälkeen ei tarvitse muuta kuin antaa lapselle mobiililaite ja lupa liikkua. Lapsi lukee koodin laitteella ja sen jälkeen suorittaa tehtävän yksin tai yhdessä toisten kanssa.





Jatkossa


Työ on vasta alkuvaiheessa. Tavoitteena on saada jo valmiita QR-koodeja jaettua kaikkiin Kajaanin päiväkoteihin kevään kuluessa. Toteutuksessa mukana olleet lapset ovat olleet erittäin tyytyväisiä lopputuloksiin. Lapset ovat olleet hyvin motivoituneita tekemiseen ja saaneet paljon oppia monelta osa-alueelta kuten vuorovaikutus- ja ryhmätyöskentelytaidoista, ilmaisusta ja tietysti myös mobiililaitteen hallinnasta ja eri sovellusten käytöstä.  



Kaisa Mustonen, Kajaanin varhaiskasvatus